Suomesta ollaan rakentamassa suurkaivosaluetta Euroopan tarpeisiin. Minkälaisia terveysriskejä lisääntyvästä kaivostoiminnasta on odotettavissa kansalaisille? Miten käy muille elinkeinoille ja puhtaalle luonnolle?

MAAMME RIKKAUDET 2022

Kaivoskriittiset päivät Rovaniemellä

Aika: perjantai 2. ja lauantai 3. syyskuuta 2022
Paikka: Rovaniemen kauppatori, jättiteltta

Metallit ja mineraalit nähdään avainroolissa yhteiskunnan toimintojen sähköistämisessä ja ilmastokriisin ratkaisemisessa. Euroopan Unionin sekä kansainvälisten kaivosyhtiöiden katse on kohdistuu nyt Suomeen ja erityisesti Lappiin alueena, josta tarvittavat raaka-aineet saataisiin. Tästä on seurannut kovempi paine laajentaa malminetsintää ja perustaa uusia kaivoksia Pohjois- ja Itä-Suomeen.

Tilanne on johtamassa enenevässä määrin vakaviin ympäristöhaittoihin ja -riskeihin väestölle. Tämä on aihe josta kaivosyhtiöt mielellään vaikenevat. Uudet kaivokset vievät kannattavuuden niiltä elinkeinoilta, joihin kaivostoiminta vaikuttaa tavalla tai toisella. Kyse on myös Suomen maineesta; puhtaasta ilmasta, vesistöistä ja muista luonnonresursseista, joihin lukuisat elinkeinot ja kotitalouksien tulot perustuvat. Tulevilla sukupolvilla on oltava mahdollisuus nauttia puhtaasta luonnosta.

MAAMME RIKKAUDET 2022 on lajissaan ensimmäinen valtakunnallinen tapahtuma, joka tuo eri tahoja yhteen keskustelemaan. Mukaan on kutsuttu matkailu- ja luontaiselinkeinojen harjoittajia, kansalaisliikkeitä, poliittisia päättäjiä, viranomaisia, asiantuntijoita sekä kaivostoimijoita. Haluamme antaa tilaa kansalaisten kysymyksille ja näkemyksille sekä tarjota tietoja konkreettisin esimerkein.

MAMME RIKKAUDET 2022 tapahtuman järjestävät Rajat Lapin kaivoksille ry ja Saimaa ilman kaivoksia ry. Molemmat yhdistykset ovat poliittisesti sitoutumattomia.

Erityisvieraana ja tilaisuuden pääpuhujana on europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Kuva: ©Risto Raunio

Malminetsintävaraukset ja malminetsintäluvat kattavat 43 342 neliökilometriä Suomen pinta-alasta, mikä vastaa lähes Tanskan valtion kokoista aluetta.

Talvisen metsän kultaa ja timantteja. Puoli vuotta kuvan ottamisen jälkeen alue jäi kaivoshankkeen alle.

Tietoja lähetetään…
Kiitos ilmottautumisesta!

Kaivoskriittiset päivät Rovaniemellä 2.-3.9.2022

OHJELMA – MAAMME RIKKAUDET

PERJANTAI 2.9.2022

10.00 – Tervetuloa ensimmäisille kriittisille kaivospäiville
Rovaniemen kaupunginjohtajan tervehdyksen esittää elinvoimapalveluiden toimialajohtaja Jaakko Rantsi

10.10 – Mitä Suomessa on tapahtumassa; miksi meidän tulee tietää kaivoshankkeiden tilanteesta?
Matti Nojonen, puheenjohtaja / Rajat Lapin Kaivoksille, professori / Lapin yliopisto
Miisa Mink, puheenjohtaja / Saimaa ilman kaivoksia ry, KTM, yrittäjä

10.30 – Kaivosten tiivisterakenteet – puutteet ja vaikutukset
Peter Brandt, DI, tiivisrakenneasiantuntija, yrittäjä

  • Suomen kaikkien toiminnassa olevien metallikaivosten jätealueet vuotavat suunnittelu- ja rakennusvirheiden vuoksi.
  • Kaivosten ympäristörakenteet ovat vääriä ja tehottomia- säätely ja ohjeistus puuttuu.
  • Lopetettuja kaivoksia ei ole suljettu kunnon tiivisrakenteilla- ympäristö pilaantuu koko ajan lisää.

10.50 – Kaivosten prosessikemikaaleista: ksantaattien vesistöriskit arktisissa olosuhteissa
Leif Ramm-Schmidt, kemian DI, teollisuuden vaativien jätevesien puhdistus

  • Kaivosyhtiöt väittävät, että kaikki kemikaalit häviävät prosessissa – näin ei ole
  • Miten arktiset olosuhteet vaikuttavat ksantaattien hajoamiseen?
  • Ei voi olla niin, että jos ksantaattien pitoisuuksia ei voi mitata, niin niitä pitää saada vapaasti päästää vesistöön – kyllä näitä voidaan mitata!

11.30 – Suomi-brändi ja Saimaa
Miisa Mink, puheenjohtaja / Saimaa ilman kaivoksia ry, KTM, yrittäjä

Miisa Mink toimi kansainvälisen brändäyksen parissa yli 15 vuotta Lontoossa, Brysselissä ja Helsingissä.

11.50 – Kaivostoiminta porotalouden näkökulmasta
Sanna Hast, Paliskuntain yhdistys

12.10 – Kaivostoiminnan vaikutus Suomen talouteen
Satu Jaatinen, KTM, yrittäjä, kunta- ja aluepoliitikko

  • Kaivostoiminnan trendejä maailmalla
  • Mitä meille jää kaivoksista
  • Onko suunniteltu kaivosvero tarpeeksi
  • Satu Jaatinen toimi investointipankkiirina Lontossa 27 vuotta ja on nykyään kunta- ja aluepoliitikko ja yrittäjä

12.30 – LOUNAS

13.30 – Matkailu ja kaivokset
Ari Vuorentausta, toimitusjohtaja, Lapland Hotels

13.50 – Kaivostoiminta saamelaisalueella
Kalle Varis, lakimiessihteeri, Saamelaiskäräjät

  • Saamelaisten oikeudet lainsäädännössä (lyhyt katsaus lainsäädäntöpohjaan)
  • Havainnot saamelaisten oikeuksien toteutumisen ongelmakohdista kaivoslain soveltamisessa
  • Arvokeskustelu ristikkäisten intressien yhteensovittamisessa

14.10 – KAHVITAUKO

14.40 – EU, Suomi ja vihreä siirtymä
Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko

15.15 – PANEELI 1. Suomi on myynnissä, mutta ketä varten?

  • Vihreän siirtymän konkreettinen merkitys Suomessa
  • Kaivosteollisuus haluaa hankkeille “ohituskaistan” – mitä se merkitsee käytännössä?
  • Onko puhtaaseen luontoon perustuva Suomi-brändi muuttumassa kaivosbrändiksi?

Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko
Ari Vuorentausta, toimitusjohtaja, Lapland Hotels
Liisa Ansala, toimitusjohtaja, Lapin kauppakamari
Satu Jaatinen, KTM, yrittäjä, kunta- ja aluepoliitikko
Pekka Suomela, toiminnanjohtaja, Kaivosteollisuus ry

16.45 – Päivän yhteenveto
Matti Nojonen, puheenjohtaja / Rajat Lapin kaivoksille ry, professori / Lapin yliopisto
Miisa Mink, puheenjohtaja / Saimaa ilman kaivoksia ry, KTM, yrittäjä

Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Tapahtuman aihetunniste on #maammerikkaudet

LAUANTAI 3.9.2022

10.00 – Perjantain yhteenveto
Matti Nojonen, puheenjohtaja / Rajat Lapin kaivoksille ry, professori / Lapin yliopisto
Miisa Mink, puheenjohtaja / Saimaa ilman kaivoksia ry, KTM, yrittäjä

10.20 – Etelä-Savon luontoperustaiset elinkeinot ja kaivannaishankkeet
Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja, Etelä-Savon maakuntaliitto

10.40 – Tapaus: Kevitsan kaivos
Matti Nojonen, puheenjohtaja / Rajat Lapin kaivoksille ry, professori / Lapin yliopisto

11.00 – Miksi lupaprosessit pitkittyvät – case Hannukainen
Leif Ramm-Schmidt, kemian DI, teollisuuden vaativien jätevesien puhdistus

  • Hakemusten virheistä – miksi kaivosyhtiöt kokeilevat ”kepillä jäätä” ja ehdottavat puutteellisia puhdistusratkaisuja?
  • Mikä on viranomaisten rooli ja resurssit? Entä mikä on kansalaisten rooli?
  • Kenen on syy, kun prosessit pitkittyvät?

11.30 – Kemikaaleille altistuminen kaivoksilla, tapaus Kevitsa.
Kevitsan kaivoksen entinen työnjohtaja Niina Helistö / Rajat Lapin kaivoksille ry

11.50 – Asiaa työturvallisuudesta ja elintarviketurvallisuudesta

12.00 – LOUNAS

13.00 – PANEELI 2: Kaivosten ympäristöhaitat ihmisille ja luonnolle

  • Malminetsintävarauksia putkahtelee kuin sieniä sateella – kuka niitä ehtii valvoa, onko se kansalaisten velvollisuus?
  • Unohtuuko kansalaisten perusoikeudet kalliissa ja aikaavievässä valitusrumbassa?
  • Miksei Suomesta löydy yhtään metallikaivosta, joka toimii riittävän vastuullisesti?
  • Kaivoslain tiukentaminen.

Hannele Pokka, Helsingin yliopiston ympäristövastuun työelämäprofessori
Jari Natunen, ympäristökemisti, FT / Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – Mining Watch Finland pj., Suomen Luonnonsuojeluliitto
Kalle Varis,
Saamelaiskäräjät, lakimiessihteeri
Peter Brandt, DI tiivisrakenneasiantuntija, yrittäjä

14.00 – Kaivokset, kaavoitus ja kiinteistöjen arvo kiinteistönomistajan näkökulma, tapaus Sakatti
Ahti Helynen, insinööri, kiinteistönomistaja / Rajat Lapin kaivoksille ry

14.20 – KAHVITAUKO

14.40 – Tapaus: Rajapalot-Rompas -kaivoshanke
Mika Flöjt, toiminnanjohtaja, Lapin piiri/ SLL

15.00 – Tapaus: Suhangon kaivoshanke
Ville Pietiläinen, hallinnon ja työelämän tutkija / Rajat Lapin kaivoksille ry

  • Suhanko aktiivisen Lapissa liikkujan silmin
  • Erilaisia näkökulmia Suhangon hankkeeseen
  • Miten kaivosasioita pitäisi lähestyä kokonaisvaltaisesti?

15.20 – PANEELI 3: Mistä eväistä Lapin elinvoimaisuus tehdään?

  • Ovatko Lapin mineraalit Eurooppaa varten?
  • Edustavatko kaivokset pitkäaikaista elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä?
  • Miten muiden elinkeinojen käy, jos kaivoshankkeille luodaan “ohituskaista”?
  • Miten Lapin puhtaaseen luontoon perustuvia elinkeinoja vahvistetaan?
  • Millaisen elinympäristön jätämme lapsillemme?

Laura Lakso, Keskusta
Heikki Autto, Kokoomus
Johanna Ojala-Niemelä
, SDP
Kaisa Juuso, Perussuomalaiset
Mika Flöjt, Vihreät
Vesa Puuronen, Vasemmistoliitto

16.40 – Loppusanat
Matti Nojonen, puheenjohtaja / Rajat Lapin kaivoksille ry, professori / Lapin yliopisto
Miisa Mink, puheenjohtaja / Saimaa ilman kaivoksia ry, KTM, yrittäjä

Yleisöllä on mahdollisuus esittää tilaisuudessa kysymyksiä.

Tapahtuman aihetunniste on #maammerikkaudet

Järjestäjät pidättävät oikeuden ohjelman muutoksiin.

KATSO TILAISUUS LIVE STREAMISSÄ

Perjantai: https://youtu.be/vPwsx7-TY6Y

Lauantai: https://youtu.be/LU41-REbfsE

Tietoja lähetetään…
Kiitos ilmottautumisesta!

OHJELMA TORILLA 2.-3.9.2022

Rovaniemen kauppatori on varattu paikallisille yrittäjille Maamme rikkaudet -tapahtuman ajaksi. Teemana on lappilainen elonkorjuu ja puhdas luonto. Torille nousee matkailuyritysten kotarakennelmia, poronyrittäjät ovat paikalla poroineen ja kalastusyrittäjät lohiveneineen.

Mikä on Lapin luontais- ja matkailuelinkeinojen tulevaisuus kaivostoiminnan keskellä?

Kuva: Jaana Kurkkio

Tarjoamme alueen yrittäjille toripaikkaa ja mahdollisuutta osallistua ensimmäisiin valtakunnallisiin kriittisiin kaivospäiviin.

Kutsumme kaikkia tapahtumaan osallistuvia vierailemaan torilla ja tapaamaan alueen yrittäjiä. Tule ja tutustu Pohjois-Suomen rikkaaseen elinkeinoelämään joka perustuu puhtaaseen luontoon.

TIEDUSTELE TORIPAIKKAA

MAASTA JA VEDESTÄ -NÄYTTELY

Maasta ja vedestä -näyttely ottaa kantaa pohjoissuomalaisen luonnon puolesta, pohtii kaivosten alueelle tuomia ongelmia ja ihmisen osaa maan ja vesien äärellä. Näyttely sisältää kaivosten vaikutusalueelta kerättyjä maa- ja vesinäytteitä, jokiluonnossa toteutettuja performansseja ja niiden dokumentaatioita. Lapin maaperästä kaivetaan arvokkaita mineraaleja kolmesta kaivoksesta. Suunnitteilla on lisäksi lukuisia muita kaivoksia.

Taustalla on Suomen valtion vuoden 2010 mineraalistrategia, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta houkutteleva investointikohde ulkomaisille yhtiöille. Hyöty kaivostoiminnasta valuu pääasiassa yhtiöiden omistajille ja rahoittajille. Näyttelyn teokset pohtivat sitä, miten Lappi on muuttumassa ulkomaisten kaivosyhtiöiden kolonialisoimaksi maaksi.

Kaivosten haitat – jätevuoret, saastuneet vesistöt, kaivospölyn saastuttamat porolaitumet ja hillasuot sekä tyhjiin kaluttu maa jää Lapin asukkaille. Luontoympäristössä toteutetut, näyttelyssä esillä olevat performanssit ilmentävät hidasta, luonnon ääreen asettumista. Näyttelyn tavoitteena on tuoda esiin kaivosteollisuuden aiheuttamia uhkia pohjoiselle elinympäristölle ja edistää yhteiskunnallisen ja poliittisen muutoksen, jopa toivon mahdollisuuksia.

Virtaavien vesien puolesta -kollektiivi